​

Luovien alojen ytimessä on tekeminen, joka ammentaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi ratkaisukeskeisestä asenteesta, olemassa olevien elementtien ennakkoluulottomasta yhdistelemisestä, bisnesmalleista ja uuden tulkinnan muodostamisesta. 

 

Luovien alojen määrittely Suomessa pohjautuu useisiin kansainvälisiin malleihin, mutta luovat alat muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Käytetyimpien määritelmien mukaan luoviin aloihin luetaan kymmenestä viiteentoista alaa kuten muotoilualat, audiovisuaalisen tuotannon alat, arkkitehtipalvelut, mainonta- ja markkinointiviestintä, musiikki, taidegalleriat, teatteri ja peliala.

 

Luovasta työstä bisnekseksi

Luovat alat ovat leimallisesti sitä tuotannon vaihetta, jossa paketoidaan luovaa osaamista myytävään muotoon, markkinoiden ja asiakkaiden tarpeet huomioiden. Tästä näkökulmasta luovat alat ovat yksi teollisuudenaloista, ja sen osia onkin aiemmin nimitetty muun muassa kulttuuri- ja sisältöteollisuudeksi.  

​

Kansainvälinen toimintakenttä

Monet luoviksi luokiteltavat toimialat ovat luonteeltaan kansainvälisiä, jopa globaaleja. Useat yritykset ottavat usein ensiaskeleensa kotimaan markkinoilla, josta sitten laajennetaan markkina-alue kerrallaan kansainvälistä toimintaa, mutta sellaisilla viihde- ja sisältöaloilla kuten peliala, musiikki sekä tv- ja elokuvatuotanto nopeakin globaali menestys on mahdollinen digitaalisten jakelualustojen kautta. 

​

Asiakkaat

Kuluttajien valintoja ohjaavat yhä voimakkaammin kestävät arvot ja brändiuskollisuus sekä elämysten kokeminen. Maailmanlaajuiset trendit, mutta toisaalta viime vuosien kasvanut arvostus lähituotantoa ja kestävää kehitystä kohtaan antavat myös eväitä luovan talouden ja luovien alojen tuotekehitykseen.

​

B2b-liiketoiminnassa  luovalla osaamisella on tuotteiden ja palveluiden kehityksessä, paketoinnissa ja myymisessä yhä merkittävämpi asema. Luovat osaajat voivat parhaimmillaan tuoda muiden toimialojen viestintään ja brändäykseen, tuotekehitykseen ja toiminnan prosesseihin uusia, ennen tunnistamattomia mahdollisuuksia ja kilpailuetua. Tämä edellyttää toimialarajojen ylittämistä ja monialaista yhteistyötä käytännön kehittämistyössä.

​

Verkostot

Luovien alojen yritykset toimivat usein verkostoissa ja toistensa tilaajina ja alihankkijoina, joten voidaan sanoa että luovien alojen yritykset ovat myös toistensa asiakkaita. Näin tapahtuu esimerkiksi sisältötuotannoissa, joissa tarvitaan erikoistunutta työvoimaa tuotannon eri vaiheissa. Pienehköt asiantuntijayritykset muodostavat omalla alallaan tiiviin osaajien verkoston, joka hyödyntää tarpeen mukaan eri osaajien työpanoksia. Tämä on leimallista usealle luovalle toimialalle, ja myös luovan talouden ilmiöille kun haetaan ratkaisuja uusiin liiketoimintamalleihin ja palveluihin. 

​