Haastateltava: Heikki Laaninen
Haastattelija: Kati Uusi-Rauva
Tekijänoikeuksien hyödyntäminen
(veden loisketta)
luovien.fi
Kati: haastateltavanani on Heikki Laaninen, Ferly Agencyn lisenssi johtaja sekä myös yrittäjänä ja liiketoimintakonsulttina toimiva asiantuntija. Tervetuloa! me puhutaan sun kanssa tekijänoikeuksista ja immateriaalioikeuksista, ja miten niitä voidaan hyödyntää liiketoiminnassa ja kerro tähän alkuun että mitä kaikkea tekijänoikeudet ja sitte toisaalta immateriaalioikeudet on.
Heikki: Okei, kun puhutaan tekijänoikeuksista ja immateriaalioikeuksista, niin tarkoitetaan niin sanotusti aineettomia oikeuksia, jotka siis joku taho omistaa. Eli siis immateriaalioikeudet on sama asia kuin aineettomat oikeudet ja ne on yleisesti jaettu kahteen osaan: puhutaan tekijänoikeuksista ja sit puhutaan teollisoikeuksista. Teollisoikeuksia on muun muassa tavaramerkit, patentit ja mallisuojat, ja sillä listalla on paljon muitakin asioita, mut se on se karkea kahtiajako. On tekijänoikeudet toisella puolella ja toisella puolella teollisoikeudet. Sit taas tekijänoikeudet tarkottaa tekijän yksinoikeutta päättää teoksen käytöstä. Eli se on kielto-oikeus, kuten muutkin immateriaalioikeudet, joka tarkoittaa että muilla ei ole oikeutta käyttää teosta ilman tekijän lupaa. Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmaisumuotoa, tai tarkemmin suojaa teoksen persoonallista ja uniikkia ilmaisumuotoa, mutta ei siis ideaa eikä teemaa. Teos voi oikeastaan olla mitä vaan. Se voi olla vaik kirjasarja, kuvitus, maalaus, laulu – oikeestaan mitä vaan luovan työn tuotosta, joka on persoonallinen ja uniikki, ja jollakin tavalla kosketeltava tai kuunneltava tai koettava tai nähtävä, jota voi sit myös ehkä monistaa. Tekijänoikeuksien tarkoitus on yksinkertaisesti suojata luovan työn tekijöitä, ja luovaa työtä itsessään, ja tekijänoikeudet antaa nimenomaan mahdollisuuden sen omistajalle määrätä teoksen käytöstä, ja myydä ja kaupallistaa teosta eteenpäin.
Kati: Tää on kiinnostavaa, miten niitä kaupallistetaan ja miten esimerkiksi yritys voi hyödyntää oikeuksia. Kerro vähän tarkemmin konkretiassa mitä se on.
Heikki: On aika yleistä ekanakin että moni kaupallinen tai myytävä kokonaisuus on yhdistelmä erilaisia oikeuksia, esimerkiksi vaik tavaramerkkejä ja tekijänoikeuksia. Mä otan nyt esimerkkinä vaikka Ahvenanmaalta lähtösin olevan kuvittaja Lotta Jansdotterin, joka on muun muassa pärjänny Japanissa tosi hyvin ja muutenkin kansainvälisesti oikein hyvin myymällä oikeuksia omiin teoksiinsa. Hänen kohdalla, hän myy tai etenkin lisensoin eli antaa käyttöoikeuksia omiin teoksiinsa, hän myy ja antaa käyttöoikeuksia hänen kuvituksiinsa. Hän on kuvittaja ja nää kuvitukset on tietysti tekijänoikeudella suojattuja. Mutta hän myös myy ja lisensoi hänen omaa brändiään siinä samalla, joka on tavaramerkillä suojattu. Eli tässä mielessä Lotta Jansdotter -lisenssituotteet eli jonkun muun tahon käyttöoikeudella valmistamat lisenssituotteet nauttii tuplasuojaa kun niihin on lisensoitu oikeuksien omistajalta molempia, tekijän- ja teollisoikeuksia. Ja sit jos mietitään ihan jotain myytäviä kokonaisuuksia ja kaupallistamista niin on toki iso osa myytävistä oikeuksista tai oikeuksien kaupallistamisesta niin iso osa liittyy tunnettavuuteen eli tunnetun tekijän on helpompi myydä omia teoksiaan, tai tunnetun yrityksen on tietysti helpompi myydö ja kaupallistaa tunnettua brändiä. Mut yks parhaita tapoja myydä teosta, jos puhutaan nyt tekijänoikeuksista on tunnettu tekijä eli teos ja sen tekijä kulkee ainakin mun mielestä käsi kädessä, ja tekijän oma brändi, oli se sitten yksilö, yritys tai joku yhteisö, vaikuttaa tosi paljon siihen.
Kati: Miten sitten yrityskehittämisen ja liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta, niin miten tämmösen oikeuksien luojan, siis sen tekijän, vaikka sen Lotan sieltä Ahvenanmaalta, tai jonkun tuotantoyhtiön joka tekee vaikkapa animaatiota tai elokuvia tai muuta, niin tulis liiketoiminnan näkökulmasta käsitellä oikeuksia? Mitä niille pitää tehdä niille oikeuksille että niitä voidaan hyödyntää kaupallisesti?
Heikki: No mä alotan taas siitä että on ainakin hyvä tehdä teosta ja tekijää tunnetuksi. Ja tää liittyy tosi paljon siihen, että tekijä puhuu julkisesti omista teoksistaan, niin se nostaa niiden arvoa ja liittää teoksen vahvemmin tekijään. Eli luo tiettyä turvaa ja nimenomaan sen takia kun tekijänoikeuksia ei esimerkiksi Suomessa tarvitse mitenkään erikseen rekisteröidä, vaan suoja syntyy siis teoksen tekohetkellä. Mut tässäkin on taas hyvä muistaa, et jos miettii sit vaik kansainvälisesti, niin eri maiden käytännöt poikkee tosi paljon toisistaan. Et muun muassa Aasiassa rekisteröidään todella paljon tekijänoikeuksia, jotta niille yksinkertaisesti saa vahvemman suojan. Sit jos omia oikeuksia haluaa myydä ja kaupallistaa, ne on tietysti tarpeen mukaan hyvä suojata eli rekisteröidä. Varsinkin jos teokseen liittyy brändi, vaikka tekijän oma, niin silloin tavaramerkki on hyvä rekisteröidä niissä tavaramerkkiluokissa, siis joilla teosta aikoo käyttää ja myös niillä alueilla, missä sitä myyntiä tapahtuu. Ja aika usein varsinkin kansainvälisessä liitetoiminnassa on hyvin normaalia et on rekisteröity tavaramerkki ja tavaramerkkiin liittyvät tekijänoikeudet ainakin erikseen. Sit toinen kulma ainakin liiketoiminnan näkökulmasta, jos mietitään tekijänoikeuksia ja teollisoikeuksia, niin hyvänä käytäntönä on pitää kirjaa siitä, kuka on osallistunut teoksen tekemiseen. Ja tää liittyy varsinkin isompiin yrityksiin ja isompiin tuotantoihin, eli puhutaan niin sanotusta chain of titlesta, kenelle kaikille oikeuksia kuuluu. Jos on paljon tekijöitä, niin sitten oikeuksia on vähän jokaisella ja sit pitää olla sopimukset kunnossa ja pitää pitää huolta siitä, et kuka ne oikeudet lopulta omistaa, koska… kuka ne oikeudet omistaa ja kuka on oikeutettu saamaan tuloa niitten oikeuksien kaupallistamisesta. Eli ei voi myydä, mitä ei voi todistaa omistavansa, ja sit ne on myös aika yleisiä tämmöset isojen tuotantojen riitatilanneongelmia, et on lähetty kaupallistamaan miettimättä kenelle kaikille siitä kaupallistamisesta tulevaa hyötyä kuuluu. Mun omasta mielestä tekijänoikeuden paras suoja on kuitenkin tunnettu tekijä, siinä mielessä että on hyvä muistaa että teos, vaikkakin on yksittäinen ja tekijästään ulkopuolinen asia, liittyy lopulta sit tosi paljon siihen kuka sen on tehnyt. Ja jos on tunnettu tekijän, niin on suurempi kynnys lähteä väärin käyttämään erilaisia teoksia.
Kati: Mä kysyisin tähän vielä keskustelun loppuvaiheeseen, että varmaan on sellasissa tilanteissa, että tehdään kumppaneiden kanssa yhteistyötä ja jaetaan käyttöoikeutta aineettomaan kokonaisuuteen, niin varmaankin kaupallisilla sopimuksissa on aika keskeinen sija?
Heikki: Joo siis totta kai, siis ihan kenen kanssa vaan tehdään duunia, oot sä myymässä oikeuksia tai osatamassa käyttöoikeuksia, niin tietysti kaupalliset sopimukset on se ihan niinku kulmakivi siinä, ja yleensä liityen siihen että kuka oikeudet omistaa, kuka saa niitä myydä ja mitä oikeuksia annetaan ja otetaan käyttöön. Esimerkkinä vaikka se, että annetaanko jollekin oikeudet jollekin tietylle ajalle tai alueelle tai käyttökohteelle. Et kaikki tällaset pitää ottaa huomioon ja sit tietysti ihan niinku normaalisti että mitä se maksaa. varsinkin kun puhutaan immateriaalioikeuksien myymisestä niin aika usein puhutaan lisensoimisesta, ja lisensointi on tietysti käyttöoikeus ja siihen kuuluu lisenssimaksut. Mutta sitten jos puhutaan isompien tuotantojen yhteydessä niin niin ku mä sanoin, tuo chain of title on tärkee, niin sekin taas liittyy et kaikille työntekijöille sopimukset kuntoon, ja kuka sit lopulta, mihin oikeuksia mahdollisesti siirtyy ja kuka ne lopulta omistaa.
Kati: Heikki, kiitoksia paljon tästä keskustelusta.
Heikki: Kiitos paljon.