"Usein yrityksiltä puuttuu selkeä kansainvälistymisen

strategia."

- Kaisa Rönkkö, Music Finland

Kansainvälinen liiketoiminta

Toimialojen erot suuria kansainvälistymisen polulla

Luovista aloista puhuttaessa on huomioitava se, että liiketoiminnan kansainvälistämistä täytyy tehdä kulloisenkin toimialan ehdoilla. Kansainvälisen liiketoiminnan vaiheet, kanavat ja verkostot ovat erilaiset puhuttiinpa sitten vaikka mobiilipeleistä, design-tuotteista, kirjallisuudesta tai elokuvista. Merkitystä on myös sillä onko kaupan kohteena jotain, mitä täytyy kuljettaa, käsitellä tai toteuttaa paikan päällä, vai myydäänkö aineetonta sisältöä, palvelua tai arvoa. 

​

Korona-ajan haaste

Keväällä 2020 leimahtanut pandemia aiheutti suuria haasteita kaikilla aloilla kansainvälisessä toiminnassa, eikä luovat ala poikkea tästä.  Toimijat olivat pakotettuja siirtymään digitaalisiin kanaviin ja etätyöskentelyyn saavuttaakseen kohderyhmänsä ja asiakkaansa.

Kansainväliset messutapahtumatumat ja kokoukset peruttiin ja ainoaksi mahdollisuudeksi matkustusrajoitusten vuoksi jäi kokoontua virtuaalisesti. Tämä hidastutti huomattavasti kansainvälistä kauppaa sen lisäksi, että markkinat eivät toimineet eri maissa enää normaalisti ja esimerkiksi kuluttajakauppa tyssäsi joillakin aloilla lähes kokonaan. 

​

Kansainvälinen toiminta on luoville aloille luontaista

Monelle luovalle yritykselle kansainvälinen liiketoiminta on itsestäänselvyys. Sellaisilla toimialoilla kuten viihdesisällöt (musiikki, pelit, tv ja elokuva, sirkus) globaalit markkinat ovat monelle toimijalle kotimarkkina-aluetta. Erilaisten sisältöjen jakelualustat ovat erityisesti pandemian aikana vallanneet markkinoita kansallisilta toimijoilta ja tarjonneet sisällöntuottajille maailmanlaajuisen jakelun, mutta samalla murentaneet yhä voimakkaammin perinteisiä ansaintalogiikoita. 

​

Kehittyviä aloja Suomessa

On aloja, joilla kansainvälistymisen infrastruktuurit ovat melko varhaisessa vaiheessa ja vakiintuneita struktuureja kotimaassa tai kansainvälisissä verkostoissa ei vielä ole. Tällainen ala on esimerkiksi kirjallisuus. Kirjallisuuden ja kustannusalan tilanne kehittyy parempaan nopeasti, sillä kansainväliset markkinat ovat havainneet Suomesta tulevan kiinnostavia sisältöjä. Lisäksi myyntityössä on kehittynyt kansallinen, kansainvälisissä verkostoissa ammattimaisesti toimiva kirjallisuuden agenttien ammattikunta.  

​

Arkkitehtuurin alalla keskeisin tapa saada kansainvälisiä toimeksiantoja ovat kilpailut, jolloin mahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti rajoittuneet. Alalla onkin tarvetta kartoittaa muita mahdollisuuksia kansainvälistyä ja löytää uudentyyppisiä asiakkuuksia. 

Muotoilupalveluiden osalta  muutamat suomalaisyritykset ovat laajentaneet toimintaansa Suomen ulkopuolelle perustamalla toimistoja Euroopassa ja USA:ssa. Nämä yritykset ovat saavuttaneet jo hyvää jalansijaa uusilla markkinoilla, ja suomalainen korkealaatuinen muotoiluosaaminen on kysyttyä. Suomella on vankka maineensa design-maana.  

​

Kotimaan kumppaneilta tukea

Uuden toimijan kansainvälistymisen tukena ovat  toimiala- ja vientijärjestöt, joilla on vakiintuneita verkostoja sekä tietoa eri maiden toimijoista ja toimintamalleista. Useilla aloilla osallistuminen kansainvälisille messuille joko etänä tai mahdollisuuksien mukaan paikan päällä on paras tie ryhtyä rakentamaan omaa verkostoa ja samalla tehdä havaintoihin perustuvaa markkinakartoitusta oman yrityksen potentiaalista.

Usea luovien alojen järjestö toteuttaa oman tehtävänsä osana vientitoimenpiteitä, joiden kautta yritysten om mahdollista löytää uusia kontakteja kohdemarkkinalla. Tällaisia ovat esimerkiksi Music Finland, APFI, Neogames ja Finnanimation. Luettelo toimiala- ja vientijärjestöistä

​

Hyvä, myytävä tuote ratkaisee

Hyvä tapa kehittää omaa kansainvälistä liiketoimintapotentiaaliaan on varmistaa oman tuotteen tai palvelun laatu ja kysyntä, jonka pohjalta toimiva pitch eli hissipuhe on helppo rakentaa. 

​

​