Haastateltava: Kaisa Rönkkö

Haastattelija: Kati Uusi-Rauva

​

Kansainvälistyminen luovilla aloilla

​

(veden loisketta)
luovien.fi

 

Kati: Mulla on haastateltavana tässä Kaisa Rönkkö, Music Finlandin toiminnanjohtaja. Hei
Kaisa!

Kaisa: Hei!

Kati: Puhutaan kansainvälistymisestä luovilla aloilla. Sä oot paljon tehny sitä tukitoimintaa,
erityisesti musiikkialan yrityksille kansainvälisissä yhteyksissä. Miten sä kuvailisit, että
miten luovien alojen yritys voi tavoitteellisesti suunnitella kansainvälistymistään?
Kaisa: Varmaan ihan ykkösasia on se yrityksen perustaminen. Meillä on paljon sellasii
toimijoita, jotka punnitsee tarkkaan sitä, että mikä olis se oikee muoto toimia; olisko se
freelancerina vai olisko se yrityksen perustaminen. Kaikille, jotka vakavasti vientiä
suunnittelee, niin ehdottomasti suosittelen aina yrityksen perustamista, koska
yritysmuotonen toiminta on tuloksekkaampaa ja taloudellisesti ilman muuta paremmin
organisoitavissa, kuin sitten ilman yritystä. Tää on ihan semmonen ykkösjuttu, johon
törmää jatkuvasti. Plus sitten ihan kansainvälisellä markkinalla on erittäin paljon vaikeempi
toimia ilman sitä omaa yritystä.

 

Mutta sitten ehkä se tärkein asia on se, että musiikkiviennissä, oli se sitä perinteistä

ydinalueiden vientiä tai sitten uusien palveluiden ja tuotteiden vientiä, niin kaiken
keskiössä on se timanttinen uniikki tuote. Sen huippulaatu ja omaperäsyys, jonka pitää
oikeesti herätellä, oli se artisti-, teos- tai palveluvientiä. Sen tuotteen ympärille kytkeytyy
kaikki.

 

Musiikkiviennissä perinteisesti tuloksekkain tapa lähteä liikkeelle on ollu se, että on vahva
se kotimaan markkina ja kotimaan kenttä. Totta kai tällä hetkellä etenkin sekin on
murroksissa ja meillä on lähtökohtasesti kansainvälisiä yrityksiä ja tuotteita myös, mutta
lähtökohtasesti se kotimaassa kerätty kokemus, verkostot ja tavallaan se investointikyky
on se aivan ehdoton perusta sille toiminnalle.

 

Kakkosasia, mikä valitettavasti mun mielestä puuttuu ehkä useiten, on se
kansainvälistymisstrategia. Pitäis ihan oikeesti olla hirveen selkeet stepit sille, mitä
lähdetään tekemään. Siihen liittyy mm. markkinatietoisuus. Millä markkinalla minun
tuotteelleni on kysyntää. Hyvin usein Suomessa unohdetaan lähimarkkinat ja jopa
avainmarkkinat, ja lähetään sitten suoraan vähän liian isoille vesille. Esim. Pohjoismaat on
hirvittävän hyvä kanava tai saksankielinen Eurooppa. Mutta se tarkka analyysi siinä. Ite jos
puhun yritysten kans ja neuvon heitä kansainvälistymisessä, niin se pointti on se, että sulla
voi ja pitää olla joku iso visio, mutta sulla pitää olla myös mahdollisuus määritellä ne hyvin
selkeät strategiset stepit, joita siinä matkalla voi ottaa. Musiikkiviennissä erittäin tarkkoja
tilastoja juurikin näiden avainmarkkinoiden avulla ja miten niitä pitäs analysoida missäkin
genressä tai milläkin sektorilla.

 

Ehkä vielä toinen, joka voi kuulostaa abstraktilta, mutta joka on mun mielestä aika
keskeinen asia, on tietynlainen kultaisen häkin murtaminen tai born global-ajattelu
ylipäänsä. Hyvin usein käy niin, että vaikka alunperin kansainvälinen toiminta siintäis
mielessä, mutta kun sä saat sen kotimaan toiminnan jollain tavalla pyörimään ja sulla on

kassavirtaa ja Instagram-seuraajia, niin sitte se riskinotto, että lähtiski sinne uudelle
markkinalle ja investois siihen oikeesti, ei ookkaa enää itsestään selvää. Me kutsutaan sitä
kultaiseksi häkiksi. Mä nään että meillä on paljon tarinoita, jossa nimenomaan se
kansainvälistymisen potentiaali on jääny hyödyntämättä sen takia, että riskinottokyky ja
born global-ajattelu on puuttunut.

 

Kati: Miten kansainväliseen bisnekseen lähtevältä, sitten kun häkistä päästään eteenpäin,
niin minkälaisia ominaisuuksia, taitoja tai elementtejä viel vois ehkä saada? Hyvin kuvasit
strategista tasoa, mutta mitä käytännöllisemmällä tasolla yritykseltä edellytetään?

 

Kaisa: Investointikyky on tietysti ihan todella tärkeä asia, kun sä lähet sinne maailmalle.
Jos puhun vaikka perinteisestä artistiviennistä, niin sun on turha lähtee viemään
keskeneräistä tuotetta. Totta kai se laatu pitää olla ja tuotteen olla kunnossa, mutta myös
niiden puitteiden, jossa sä teet sitä vientiä. Mahdollisesti sä et välttämättä saa toista
tilaisuutta. Tää on tosi sirpaleista ja niitä näyttämisen mahollisuuksia on aika vähän. Sillon
pitää olla ihan viimosen päälle. Meillä on onneksi aika hyviä tuki-instrumenttejä. Music
Finlandilla, MESsillä ja Business Finlandillaki on tuki-instrumenttejä siihen vientiin.
Sitten toinen asia, mikä musiikkivienneissä korostuu aivan valtavasti on tietysti verkostot.
Sun on tunnettava ne oikeat ihmiset, ne oikeat portinvartijat, joiden kautta sä pääset sinne
maailmalle. Mun mielestä etenkin musiikkibisneksessä se korostuu ja verkostojen
rakentaminen on hyvin pitkäjänteistä puuhaa. Siinäki ehkä korostuu se kotimaan
markkinan merkitys, että kun sä olet kotimaassa verkostoitunut, sä saat myös apua
verkostoitumiseen, introja ja muita sitten kotimaan kautta. Sitä verkostojen merkitystä en
voi liikaa korostaa.

 

Kati: Mä vähän vielä meen tässä syvemmälle. Onko tässä sit vielä yrityksen henkilöstön
tasolla semmosia jotaki perusosaamiseen liittyviä asioita, joita kansainvälistymisessä
vaaditaan? Tietysti kielitaito on aika itsestäänselvä.

 

Kaisa: Kielitaito. Markkinan tuntemus. Se, että sä tunnet sen markkinan, johon sä meet, on
musiikkibisneksessä hirveen olennaista. On selkeitä blokkeja maailmassa, jossa tietyn
tyyppinen, vaikka suomalainen musiikki pärjää. Ketkä siellä on ne olennaiset portinvartijat,
se pitäs oikeesti tuntee ja siinä pitäs tehä pohjatyötä. Se on tärkeä asia.

 

Tietenkin yhä enemmän ja enemmän korostuu tämmösen pr-osaamisen merkitys, ihan
oikeesti. Miten sä pystyt erottautumaan ja tuomaan sen timanttisen tuotteen esille, koska
musiikkia on saatavilla. Tavallaan kansainvälistyminen on teoriassa helpompaa kuin
koskaan, mutta kilpailu on ihan valtavan kovaa. Se on sellanen, missä mä luulen, että
tulevaisuudessa paukkuja pitää laittaa yhä enemmän. Tässäki sanon, että ne
verkostoitumisen taidot. Voi kuulostaa pieneltä asialta, mutta sä esim. osaat lähestyä
ihmistä oikealla tavalla ja oot perehtyny siihen, että mistä kulmasta sitä kannattaa
lähestyä. Se on tosi hienovaraista hommaa.

 

Musiikkibisneksessä tietysti se suuri yleisö on se, mikä määrittää mikä kannattaa. Mutta
se, että sä saat suurelle yleisölle sen sun musiikin kuultaville, niin se on hyvin
henkilökohtaisista kontakteista ja niiden analysoinneista kiinni.

 

Kati: Varmasti näin. Kerro vielä musiikkialasta erityisesti vähän niinku esimerkinomaisesti
toimialana, että minkälaisia tapoja siellä on yrityksillä kansainvälistyä? Onks ne messuja,
onks ne henkilökohtaisia tapaamisia? Se on tietysti varmaan joku kombinaatio
monenlaisista toiminnoista.

 

Kaisa: On messuja, ammattilaistapahtumia. Niitten merkitys on mun mielestä online-

ympäristössäki aika valtaisa. Verkostoitumisen ohella tietysti nimenomaan se jatkuva
markkinatietouden etsiminen ja läsnäolo siellä markkinalla. Jos ottaa tämmösen
ääriesimerkin: Los Angeles, joka on musiikin tekemisen ja elokuvan kannalta hirveen
keskeinen markkina. Se, että sä pystyt siellä oikeesti verkostoitumaan vaatii läsnäoloa
paikan päällä. Meillä on esimerkkejä tällä hetkellä esim. kustannusalan yrityksistä, mikä on
erittäin hieno viime vuosien saavutus, että meillä on yks kustannusyhtiö, joka on nyt
perustamassa GSA-alueen Berliiniin toimistoa. Meillä on yks joka on perustanu studion
Los Angelesiin ja yks joka avaa Kiinan markkinaa. Läsnäolo ihan oikeesti siellä
markkinalla on tosi keskeistä.

 

Kati: Varmasti vielä se vähän riippuu markkinoittain, että Los Angelesissa toimitaan vähän
eri tavalla kuin ehkä Kiinassa tai jossain muualla. Siihen tarvitaan erilaisia välineitä sitten.
Mites yksittäinen muusikko, miten hän kansainvälistyy?

 

Kaisa: Kyllä yksittäisen muusikon kansainvälistyminen on huomattavasti helpompaa ja
tuloksekkaampaa valtaosin jos sulla on se tiimi. Niinku sanoin, että tietyillä markkinoilla
välttämättä artistia ei edes haluta tavata, vaan se tiimi on jollain tavalla osoitus siitä, että
tällä artistilla on kansainvälistymispotentiaalia. Toki meillä joitain poikkeuksia on, joka
johtuu nimenomaan siitä ajasta, että on do it yourself-artistit. Heillä on erilaiset markkinat
ja mahdollisuudet tällä hetkellä. Se varmaan tulee nousemaan, mutta perussääntö on
edelleen se - sanoin tuossa alussa - että yrityksen perustaminen on aika keskeistä siinä
toiminnassa. Se tarkoittaa myös sitä, että periaatteessa vaikka artisti- tai teosviennissä
sulla pitäs olla mahdollisuus laittaa oma aikasi sen oman musiikin ja artistiuden
kehittämiseen ja työstämiseen, jotta se tuote on timanttinen. Se on sama kuin itse asiassa
yritysmaailmassa, että pitäs olla myös rohkeutta keskittää siihen luovaan toimintaan ja
musiikin yrittämiseen se oma toiminta, koska se vie aikaa ja resursseja. Toki jos artisti
haluaa kansainvälistyä ihan artistina, niin ilman muuta sen oman osaamisen sanottamisen
taito on hyvin olennaista. Mun näkövinkkelistä se, että taiteilija laittaa aikansa ja saisi
laittaa aikansa siihen ja keskittyä siihen taiteen tekemiseen. Se olis mun visio.

 

Kati: Siihen varmaan monet itse tekijätki pyrkii, että saa keskittyä siihen oman
osaamisensa puitteissa olevaan tekemiseen. Kaisa, kiitoksia. Kiitän lämpimästi sua tästä
keskustelusta.

 

Kaisa: Kiitos Kati.