Haastateltava: Tanu-Matti Tuominen

Haastattelija: Kati Uusi-Rauva

Rahoitus luovilla aloilla

(veden loisketta)
luovien.fi

 

Kati: Vieraanani on Tanu-Matti Tuominen, IPR.VC sijoitusyhtiön perustajaosakas.
Tervetuloa.


Tanu-Matti: Kiitos.

 

Kati: Nyt on tarkotus sun kanssa jutella siitä, että millä tavalla yritys voi valmistautua
sijotukseen ja itse asiassa varmaan voidaan vähän ennen sitä jutella ylipäätänsä
rahotuksen merkityksestä yrityksen kehittämisen eri vaiheissa. Kerro mulle alkuun, että
minkälaisia rahoja yrityksellä ylipäätänsä on tässä luovilla aloilla käytettävissä kun ne
lähtee esim. vaikka startup-vaiheesta kehittämään toimintaa.

 

Tanu-Matti: Kaikki yritykset ei ole pääomasijoittajakelpoisia, tai sanotaan että ei ole
luonteeltaan sellasii, että niissä olis sijoittajalle roolia. Sellaset yhtiöt tai tiimit, jotka tekee
asiakasprojekteja, tilattuja tuotantoja tai toimii alihankkijana vaikka jollekki isommalle tv-
tuottajalle tai pelifirmalle, on esimerkiksi sellasia, joiden rahotus on sitä kassavirtaa
kaikista luontasimmin. Jos niiden täytyy investoida laitteisiin tai ohjelmistoihin, ne hakee
rahotusinstrumentteja, jotka pystyy sillä kassavirralla maksamaan takasin. Joko investoida
omasta kassavirrasta, elikkä liikevaihdosta, tai sitten ottaa sellanen laina tai muu rahotus,
jonka saa maksettuu takasin siitä kassavirrasta. Tää on projektiyhtiön luonne.

 

Jos yhtiö tekee tuotteita, jotka myydään markkinoilla eteenpäin esim. pelejä tai jotakin
kappaletavaraa tai vaikka tv-ohjelmia kansainvälisille striimaajille, niin sellasis tapauksissa
kun ollaan tuotebisneksessä, on mahdollista että siinä olisi sijoittajalle rooli. Sijoittajien
tuotto siitä yhtiöstä tulee joko niin, että yhtiö myydään ja sijoittaja saa siitä tuottonsa tai
niin, että tuotteen myynnistä sijoittaja saa rojaltia, eli osan siitä myyntituotosta. Jos tällaista
tuotebisnestä ei ole, sillon ei tätä sijoittajapuolta tartte miettiä oikeestaan ollenkaan, eikä
ainakaan pidä ajatella, että kaikkiin yhtiöihin kuuluisi sijoittajat. Sijoittajan tehtävä on luoda
rahalla lisäarvoa ja kaikki ongelmat yhtiössä ei ole korjattavissa rahalla. Raha on hirveen
hyvä ratkasukeino sillon kun ongelmana on rahanpuute ja se rahanpuute korjataan sen
luontoisella pääomalla, joka sopii tähän yhtiön tilanteeseen.

 

Ehdin jo mainita sijoittajarahan ja vaikka pankkirahotuksen. Sit on erilaisii
tuotekehitysrahotuksia, lainoja tai avustuksia, sekä apurahoja. Apurahathan ei ole
sijoittajien asioita. Apurahoja saa vaikka julkiselta puolelta tai yleishyödylliseltä säätiöltä.
Se on sellasta rahaa, jonka antaja haluaa, että se käytetään johonkin hyvään tai
hyödylliseen. Sitä on esim. taiteilija-apurahat tai Business Finlandin
tuotekehitysavustukset.

Kati: Aivan. Ehkä vois karkeesti sanoo, että siellä kehittämisen alkupäässä nää erilaiset
avustukset tai tuotekehitystuet on niitä ensimmäisiä rahotusmuotoja, joilla päästään
eteenpäin. Miten sä sijoittajana näät, odotattekste että teidän sijoituskohteet on käyttäneet
näitä kaikkia aiemmin mainittuja ei-pääomasijoitusrahotusmuotoja siinä alkuvaiheen
työssä. Validoiks ne jollakin tavalla sitä sijoitettavaa yritystä tai tuotetta, että on osattu
poluttaa sitä rahotusta tietyllä mallilla?

Tanu-Matti: Kyllä sellasen luontevan asteittain etenevän rahotuspolun saa Suomessa
käytössä olevista rahoitusmuodoista rakennettua, johon voi kuulua vaikka DigiDemo-
rahotus jonku tuoteidean tai konsepti-idean testaamiseen. Sitten on Business Finlandin
pieniä tuotekehitysavustuksia/-rahotuksia, ELY-keskuksien kehittämisrahoja, sekä
säätiöiden kohdennettuja avustuksia tai apurahoja jonkun asian testaamiseen. Tai sitten
on esim. tiettyjä kilpailuja, joista palkintona on rahaa. Esim. Sanoma-konsernilla on ollu
Uutisraivaaja-palkinto, jonka voi sitten käyttää uuden viestinnällisen konseptin
kehittämiseen.

 

Siinä vaiheessa kun puhuu pankille, kannattaa samassa yhteydessä puhua Finnveralle,
hakea sieltä takausinstrumenttia. Tyypillistä on, että kun firma alkaa saada tilauksia ja
projekteja, se voi saada Finnveran takauksen rahotukselle ja sit yhdessä pankin kanssa
syntyy lainamuotonen rahotuspaketti. Jos rupee näyttään siltä, että yrityksen bisneksessä
on kasvumahdollisuuksia ja se on tuotepuolen bisneksessä, voi puhua sijoittajille, jotka on
vaikka pienemmässä muodossa bisnesenkeleitä. Ne sijoittaa tuhansia tai kymmeniä
tuhansia euroja siihen yhtiöön. Tai pääomasijoittajille, jotka sijoittaa sadoista tuhansista
miljooniin.

 

Kun asioi ammattisijoittajien, pääomasijoittajien ja bisnesenkelien kanssa, kannattaa
muistaa, että pitää olla tarjottavilla semmonen tuottomahdollisuus sijoittajalle, että sijoittaja
voi saada moninkertaisena rahat takasin. Rahat tulee yrityksen myynnistä tai tuotteen
menestyksen kautta. Tää on se, mitä sijoittajille tarjotaan kun sellanen tilanne on, että
yrittäjä näkee, että tästä voi oikeesti syntyä jotain isoa. Jos tulee sijoittaja mieleen, niin
miettii onko tarjottavana tätä tuottomahdollisuutta.

 

Jos on tuottomahdollisuus tarjolla, niin sitten hyvä. Jos taas ei ole, vaan bisneksen luonne
on tilaustuotanto- tai projektityötä, mihin pääomasijoittaja tai bisnesenkeli ei kuulu, niin
siihen löytyy muita tapoja rahoittaa ne investointitarpeet.

Kati: Voi varmaan hyvällä omallatunnolla sanoa, että sä oot 30 vuotta pyörinyt tässä. Hyvin
nuoresta iästä lähtien tässä luovan työn ja myöhemmin sen rahoittamisen ympyröissä ja
tunnet hyvin myöskin sen todellisuuden siellä yrityksessä. Muistan nähneeni parikin kertaa
IPR.VC:ssä listan, jossa ootte määritellyt minkälaisia vaatimuksia teillä on sijoitettavalle
yritykselle tai IP:lle. Kerrotko niistä vähän tarkemmin nyt kun viittasit äsken tähän, että on
joku vaihe, jossa teitä saa lähestyä?

Tanu-Matti: Puhun yleisesti mitä pääomasijoittajat etsii. Ne katsoo kolmea asiaa. Ne
katsoo sitä yritystä; minkälainen se on tiiminä ja minkälainen on sen osaaminen. Sit ne
katsoo sitä tuotetta; onko siinä, mitä ne tekee, mahdollisuuksia. Sit ne katsoo markkinaa;
mimmonen on kasvumarkkina, onko se mitattavissa ja nähdäänkö siinä mahdollisuuksia.
Näitten kolmen otsikon alla on oikeestaan kaikki, mitä sijoittajat miettii.

 

Tällä hetkellä IPR.VC-sijoittajien sijoitusvaiheessa olevalla rahastolla sijoitetaan
suurempiin tv- ja elokuvatuotantojen kokonaisuuksiin yhdessä kansainvälisten levittäjien
kanssa. Me ei tällä hetkellä tehdä yksittäisiin tuotantoihin tai yhtiöihin sijoituksia. Tehdään
ne aina suurempina kokonaisuuksina yhdessä kaupallistajan, eli myynti- tai levitysyhtiön
kautta.

Kati: Onks sulla vinkkejä siihen, että kun yritys etsii sijoitusrahaa ja miettii mistä lähteä
liikkeelle? Onko jotain työkaluja, arviointimittaristoa tai muita, jolla voi itse testata sitä, että
ollaanks me semmosessa vaiheessa, että meillä olis mahdollisuus saada rahaa
sijoittajalta?

Tanu-Matti: Hyvä kysymys. Kyllä se itseanalyysistä lähtee. Siitä, että mikä on tiimin tai
firman luonne, missä se toimii ja millä lailla se toimii. Firmat yleensä miettii lähinnä itseään.
Kun hakee sijoittajarahaa, puolet asiasta on se, että itse on olemassa ja itse tarvitsee
pääomia. Mutta mitä sillon tarjotaan? Tarjotaan tuottomahdollisuutta sijoittajille. Siitä on
kysymys. Aika monta kertaa on kuullut sellasen surkuttelun, että ”mutta kun me tarvitaan
rahaa”. Sitten kysytään, että mitäs teillä on tarjota tai mimmosta tuottomahdollisuutta
tarjoatte, niin vastaus on: ”mut kun me tarvitaan rahaa”. Jäädään jumiin omiin ongelmiin.
Sijoittajan ongelma ei ole se, että joku tarvitsee sijoittajalla olevia rahoja. Vaan ongelma on
se, että niillä rahoilla tarjotaan tuottomahdollisuutta. Kaikilla rahoittajilla on omat
tehtävänsä.

 

Se riittää, että jokainen tekee oman työnsä mahdollisimman hyvin. Ne, ketkä antaa
yrityksille tukia, miettii tukien käyttöä mahdollisimman hyvin. Ne, jotka on pankissa, miettii
sitä, että miten saadaan rahoille korkotuottoo. Annetaan sellasille firmoille, jotka pystyy
maksamaan lainat takasin ja ne maksaa sitä korkoa. Ne, ketkä on Finnverassa töissä ja
miettii vaikka takauksia, miettii, että onks tää sellanen firma, jossa on myöskin pankille
yrityskiinnityksen arvoo. Saako ne maksettua lainansa takasin. Pääomasijoittaja miettii
sitä, että sen rahat tulee vaikka eläkerahastoilta, perheiden sijoitusyhtiöiltä ja
vakuutusyhtiöiltä. Ne miettii miten niille rahoille saadaan se tuotto mitä niiltä odotetaan.
Kaikki tekee oman työnsä mahdollisimman hyvin ja firmojen kuuluu asioida niiden kanssa,
keille se niiden tilanne kuuluu.

 

Pääomasijoittaja ja pankkirahotus sopii erittäin hyvin yhteen esimerkiksi. Tai Business
Finland vaatii samanaikaista pääomasijoitusta nykyään isommissa rahotuksissa. Näiden
yhdistelmillä syntyy hyvä tulos. Firman ja yrittäjän on hyvä muistaa, että jos on
pankkirahotteinen yritys tai saa pankista lainaa, eli liikevaihto on jo olemassa ja pystyy
maksamaan lainansa takasin, se on halvin tapa rahottaa kasvua, koska se pankki tyytyy
muutaman prosentin korkoon. Pääomasijoittajat odottaa aina yli 20% korkoa. Sen maksaa
yrityksen omistajat. Se on usein yrittäjältä pois mitä ottaa pääomasijoitusta. Mutta sit taas
pääomasijoittajat voi ottaa riskiä enemmän kuin pankit. Pankit haluaa aina vakuuden ja
vahtii sitä olemassa olevaa kassavirtaa. Sijoittajat taas uskoo kasvuun ja tulevaan
kassavirtaan, että rahalla voidaan muuttaa kasvun vauhtia nopeammaks.

 

Pääomasijoittajat uskoo, että firma tai tuotteet voidaan myydään markkinoille. Pankki ei
mieti semmosta, pankki miettii onko kassavirta riittävä lainojen, korkojen ja lainan
pääoman takaisinmaksuun.

Kati: Tässä sarjassa on puhuttu asiakkuuksista monenkin haastateltavan kanssa. Itse
asiassa vertautuu ikään kuin se, millä tavalla sijoittajaan tai muuhun rahoittajaan pitää
asennoitua. Tietyllä tavalla sekin taho on jossain määrin asiakas, jolla on oma tarve.
Haluaisin tästä aiheesta poikkeavan kysymyksen vielä tähän loppuun sulta kysyä.
Huomasin, että IPR.VC:llä on aika mittavan näkönen vastuullisuusohjelma. Vastuullisuus
on nykyään yritystoiminnassa aika keskeisesti keskusteltu aihe, ehkä tän pandemia-
ajankin esiintuoma ennemmän arvopohjaan liittyvä asia. Kertoisitko lyhyesti tästä teidän
vastuullisuusohjelmasta ja myöskin, että onko jotain odotuksia teidän sijoituskohteilta siinä
mielessä?

Tanu-Matti: Meillä on tosiaan mittava vastuullisuusohjelma. Siinä on kolme näkökulmaa:
ympäristöasiat, ihmisten tasa-arvokysymykset ja ihmisten kohteluun liittyvät asiat. Tv- ja
elokuvapuolella on valitettavan paljon tehty väärin ihmisten kohtelun ja tasa-arvon puolella.
Sille puolelle on tullu tälläsii toimialojen ohjelmia, niinku Suomen pelialalla on tasa-arvo-
ohjelma. Tv- ja elokuva puolella on Me Too-ongelmien seurauksena syntynyt ihmisten

kohteluun ohjelma, johon yhtiöt sitoutuu. Meki odotetaan ja vaaditaan, että niihin
sitoudutaan.

 

Ympäristöpuoli on tullut uutena. Tai on se ollut, mutta sitä on erityisesti tässä kehitetty
eteenpäin. Meillä on tavotteena, että jokainen meidän rahotettavan tuotannon
ympäristövaikutus ja hiilijalanjälki pystytään mittaamaan. Ympäristöpuolta pilotoitiin
ensimmäisen kerran viime syksynä Tampereella kuvatussa Hollywood-elokuvassa Dual.
Siinä katotaan niitä asioita, että miten tuotannon ympäristöpuoli; liikkuminen, roskaaminen,
elintarvikepuoli - miten siinä otetaan huomioon ympäristörasitus. Se on nyt tavallaan
teemavuos meillä nyt siihen ympäristöpuolen parantamiseen. Filmialaan ja tv-puoleen
ihmiset suhtautuu myönteisesti, mutta paljoa ei ole oikeastaan tehty. Helposti ajateltu, että
kun tähän suhtautuu hyvin, se on vähän niinku hoidossa. Käytännössä tekijät ei tiedä mikä
niitten ympäristörasitus oikeasti on. Ne sympatiseeraa asiaa, mutta siihen ei ole menty
tarkasti kiinni.

Kati: Aivan. Edellytettäkö te tietynlaisia suunnitelmia tai todisteita näiltä tuotannoilta, mitä
te rahoitatte?

Tanu-Matti: Joo, meillä on ihan yksityiskohtainen kysymyssarja, joka tehdään ennen sitä
tuotantoo ja tuotannon jälkeen vastataan siihen miten se meni. Se on nyt mikä on
olemassa. Sitten jatkossa rakennetaan ihan tällästä hiilijalanjälkimittaria.

Kati: Onko tämmönen toimintatapa sijoitusmaailmassa tyypillistä?

Tanu-Matti: Kyllä on paljon. Sijoittajat vaikuttaa tosi paljon siihen, vaikka uusiutuvien
energialähteitten käytön lisääntymiseen. On iso muutos menossa tällä hetkellä.

 

Pääomasijoittaja puolella Suomen pääomasijoittajien yhdistyksessä on ollu jo hyvän aikaa
projekti, jossa tätä vastuullista sijoittamista on viety eteenpäin. Jokainen Pääomasijoittajat
Ry:n jäsen/jäsenyhtiö kertoo omalla webbisaitillaan miten näitä asioita hoitaa. Nyt on
maaliskuun 10. päivästä lähtien pääomasijoittajat luokitelleet itsensä sen mukaan, mikä
niitten ympäristövaikutus on. Siinä on kolme erilaista luokkaa. Tuolla puolella oikeasti
tapahtuu aika paljon.

Kati: Se on hienoa kuulla. Ja itse asiassa sieltä varmaan pystytään myöskin ohjaamaan
paljon asoita, koska se raha on monelle se, joka mahdollistaa ylipäänsä toiminnan.

Tanu-Matti: Sijoitussopimuksiin kirjataan näiden asioiden noudattaminen. Se on aika
tehokas keino.

Kati: Kyllä. Kiitoksia Tanu-Matti, tää oli tosi mielenkiintoista. Ehkä syvennetään vielä näitä
aiheita tulevaisuudessa, mutta menestystä sijoituksille jatkoon.

Tanu-Matti: Kiitoksia ja hyvää kevättä.

 

Kati: Sitä samaa.