Haastateltava: Leena Janhila

Haastattelija: Kati Uusi-Rauva

Yrittäjyys luovilla aloilla

(veden loisketta)
luovien.fi

Kati: Leena Janhila, olet liiketoiminnan ja yrittäjyyden asiantuntija. Toimit Creve-nimisessä luovien alojen valtakunnallisessa yrityspalvelussa Humakissa. Moikka.

Leena:   Moikka. Ja kiitos kutsusta.

Kati:      Sä tunnet luovien alojen yrittäjyyttä ja olet toiminut paljon yrittäjien luovien alojen yritysten kanssa. Meillä on nyt tarkoitus keskustella sun kanssa yrittäjyyden isosta kuvasta luovilla aloilla, mitä se on. Kerro meille, mitä tää luovien alojen yrittäjyys, poikkeeks se jotenkin muusta yrittäjyydestä ja jos poikkeaa, niin millä tavalla?

 

Leena:   No varmaan jos me ajatellaan liiketoimintaa, niin liiketoiminnan logiikat toimii ihan samalla tavalla kuin missä tahansa bisneksessä, riippuen tietysti jos siellä on erityispiirteitä. Jos me ajatellaan luovien alojen yrittäjyyttä, niin ehkä haaste on se, että meidän pitäis pyrkiä pois siitä että me nähdään se jotenkin yhtenä isona könttänä, ja pystyä tunnistamaan siitä että minkätyyppisiä yrityksiä siellä on, minkä tyyppisiä tekijöitä, minkälaisilla tavoitteilla. Et siellä on ihan samaan tapaan, tietysti luovilla aloilla pienet yksinyrittäjät korostuu, on freelancereita, ja ehkä silloin tavoitteet on siellä itselle kiinnostavan ja arvomaailmaltaan hyvän työympäristön ja hyvän uran rakentamisessa yrittäjyyden kautta. Sit siellä on niitä parin-kolmen hengen osakeyhtiöitä, ketkä ehkä tavoittelee sitä että he kasvattaa tiimiä ja jossain vaiheessa pystyy työllistämään ja ehkä tekee jotain kansainvälisestikin, mutta se on pääasiallisesti täällä Suomessa kuitenkin. Ja sitten vielä niitä, ketkä tähtää sinne nopeaan kansainväliseen kasvuun ja skaalautuvuuteen ja puhutaan sijoittajayhteistyöstä ja näin.

Meidän pitäisi nähdä laajemmin, että mikä se koko haarukka siellä on. Mutta jos ajatellaan, että kaikkia näitä tekijöitä leimaa vahva substanssi-, sisältöosaaminen. He on pitkälle luovia tekijöitä. Monesti heillä saattaa olla alkuvaiheessa varsinkin enemmänkin tällaisia kehittäjätätiimejä, mitä ei ole edes rakennettu bisneslähtökohdista tai sitä bisnestä varten, vaan nimenomaan siihen että saadaan toteuttaa omaa uraa, osaamista ja unelmia yrittäjyyden kautta. Ja arvot ja vapaus on erittäin tärkeitä.

 

Kati:      Onko tässä ytimessä noi arvot ja se oma palo tehdä oman alan luovaa työtä ja tuoda omaa näkemystä esiin. Onks se ehkä se ilmiö, joka hämärtää ulkopuolisen näkökulmasta sitä, miten pitäis suhtautua?

 

Leena:   Tottahan siellä on se palo, ja luovilla ihmisillä se täytyykin olla, se koko idea perustuu siihen, että heillä on jotain, he pystyy tuottamaan jotain sellasta mitä ei ehkä kaikki muut pysty, ja pystyy näkemään maailmaa toisesta vinkkelistä, ja tuottamaan semmosia uusia ratkaisuja, ja mun mielestä juuri sellaisa ytimiä innovaatioihin, joista yrityselämässä paljon puhutaan. Se tuo oman erityispiirteensä, että koska tossa sanoin, se lähtökohta ei oo siinä bisnesajattelussa, niin sitä pitää pystyä koko yrittäjyyttä peilaamaan sieltä sisältöjen kautta, ja myöskin avaamaan sitä maailmaa mistä yritysmaailmassa on kyse, koska se on heille todella vieras.

Kati:      Joo, hyvä, mennään seuraavaan kysymykseen. Eli luovien alojen yrittäjille ei tyypillisesti ole niin luontevaa keskittyä johtamiseen, vaan siihen substanssiin mitä yritys tekee. Millaisia keskeisiä teemoja näät, että näissä luovien alojen yrityksissä käsitellään semmosina kehittämisen kohteina tai millaisia asioita yritystoiminnassa pitäis käsitellä kehittämisen kohteina luovien alojen yrityksissä?

Leena:   Mä mietin tota, ja niitä kokemuksia joita viimesten vuosien aikana on, ja siinä on ehkä pikkusen muutosta tapahtunu, mut mä näkisin että semmoset keskeisimmät viis asiaa mitkä nousee ei sinällään liity liiketoiminnan yksittäisiin teemoihin tai sisältöihin. Mut ihan yks kysymys miksi meille Creveen ollaan yhteydessä, niin miten edetä, keneltä apua niihin yksityiskohtiin. Ja me käydään paljon läpi kokonaiskuvaa, että missä nyt ollaan, missä ne tavotteet on, ja miten me rakennettas sitä polkua, et missä vaiheessa ja minkälaisilla tukipalikoilla voidaan päästä sinne tavotteisiin. Ja tää on mun mielestä semmonen tärkee, mihin pitäis kiinnittää enemmän huomioo, ettei lähetä liian nopeesti johonkin tiettyihin yksityiskohtiin, kannattavuuslaskelmiin tai suoraan hakemaan rahotusta ennen kuin ymmärretään, ennen ku he itte ymmärtää sen, mikä tää kokonaiskuva on, mitä tässä pitäis tehdä.

Kakkonen on sitten se luovien alojen rahoitus. Me tarvitaan huomattavasti enemmän osaamista siitä koko rahoituskentästä, että me pystyttäs jotenkin avaaman se että missä vaiheessa minkätyyppisiä rahoituksia on olemassa. Vähän samaan tapaan kun Creative Finlandille on tehty tää julkisten luovien alojen rahoitusten kaavio. Pitää pystyä jotenkin näyttämään että nyt me ollaan täällä ja miten tää tästä etenee, ja piirtää jonkinnäköistä rahotuspolkua. Mut että tavallaan tuntemus luovien alojen rahoituksista ja instrumenteista.

Kolmosena mä laittasin sitten noi kontaktit. Ja tää on ihan yks tärkeimpitä, ehkä tää ois voinu olla tuolla ykkösenäkin, mut että kontakti, mistä löytyy luovien alojen paras osaaminen, ja mistä löytyy ne verkostot ja vertaisosaaminen. Et nää on mun mielestä semmonen, jotka nousee huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Ja siihen liitty myöskin oma jaksaminen, tuki, omien voimavarojen ja ajankäytön resurssointi, että miten yritystä pyöritetään.

 

Kati:      Mä ajattelinkin tossa, että johtaminen ja hallinnointi, jota ehkä ei luovilla aloilla – kun siellä keskitytää nitse sisältötekemiseen niin vahvasti– niin sitä tule ehkä edes ajatelleeks, että se pitäis ottaa yhtenä osa-alueena tarkasteluun, että onhan tää parhaalla mahdollisella tavalla organisoitu, ja onhan yrityksen johtamiseen, varsinkin jos on kasvutavoitteita jollain tavalla, niin se että johtamisen malli on sellanen joka tukee sitä jatkoa.

 

Leena:   Joo. Et sit jos ajatellaan niitä alkuvaiheen, ennen kuin päästään varsinaisiin johtamisen kysymyksiin jotka on tosi olennaisia, mut sitä ennen tapahtuu vielä tiimin rakentaminen, ja kun aikaisemmin tossa puhuttiin että ne on usein kehittäjätiimejä ja sisällöllisesti vahvoja. Yks tyypillisin kysymys on, että mistä sinne saadaan liiketoimintaosaamista mukaan, mistä me löydetään niitä, ja tää on tietysti iso kysymys koko Suomen kannalta, että mistä me saadaan riittävän kiinnostuneita ja hyviä myyjiä luoville aloille, jotka lähtee tekemään sitä varsinaista myyntityötä – ei konsultteja neuvomaan miten se pitäs, vaan oikeesti myyjiä. Ja sitä kautta tullaan tiimin osalta, siihen, että saadaan rakennettua sellaisia tiimejä että se kiinnosta mahdollisesti myöskin sijoittajia sit niillä, kellä on kasvutavoitteita. Mut et kyl tää niinku kokonaisuuden ymmärtäminen. No sit tullaan näitten jälkeen siihen asiakasymmärrykseen ja markkinointiin ja tuotteistamiseen ja myynnin vahvistamiseen ja näin, mutta kyl ne alkuvaiheen kysymykset pitäis liittyä siihen koko raamittamiseen kuin näihin yksittäisiin palikoihin.

 

Kati:      Niin ku sanottua jo jo tässä aiemmin, sulla on paljon kokemusta luovien alojen yrittäjien ja yritysten kanssa toimimisesta ja neuvontakeisseistä ja niin edespäin. Miten sä näet yrityskehittämisen ja neuvonnan näkökulmasta, että miten luovien alojen yritysten neuvontaan tai muuhun tukemiseen voi valmistautua, kannattaa valmistautua, mitä siinä on hyvä ottaa huomioon siinä työssä?

 

Leena:  No ehkä ihan ensinnä mihin edelleen, parinkymmenen vuoden jälkeen törmää, on et joutuu itseään haastamaan. Joka kerta kun sielt tulee luovien alojen yrittäjä uuden idean ja innovaation kanssa esittelemään ja hakemaan apua, niin tavallaan avata sitä omaa ajattelumaailmaa semmosille täysin jotenkin mahdottomille ideoille, koska luovien alojen tekijät, ne elää niin paljon etukenossa, ne näkee maailmaa jo niin toisin ja meillä ei yritysneuvonnassa ole varsinaista vertailupohjaa niille ideoille, minkä kanssa nää aloittavat yrittäjät tulee. Tää on mun mielestä iso haasta, et meidän pitää uskaltaa avata sitä omaa ajattelutapaa ja myöskin myöntää se, että me ei välttämättä tunnisteta tai tiedetä tai jotenkin hahmoteta riittävästi et mistä siinä on kyse, jollon tärkeetä onkin se että mistä me löydetään ne henkilöt, ne asiantuntijat, jotka ymmärtää sitä maailmaa ja pystyy sanomaan et missä siellä on ne bisnesmahdollisuudet. Se ei oo neuvojan heikkous, jos myöntää että nyt mä en ymmärrä mistä sä puhut, mut et tää kuulostaa kiinnostavalta ja mietitään yhdessä kuka tästä asiasta tietää enemmän, koska sä selkeästi tunnet tän alan ja tiedät tän tarpeen mikä siellä on.

Kati:      Omasta kokemuksestakin allekirjotan just ton, että luovien alojen ideoissa usein on se valtava innostus, mut myöskin iso riski siitä että tää ei välttämättä toimi, mutta me haluttais kokeilla, koska me nähdään markkinalla mahdollisuuksia ja esimerkiksi uusissa teknologioissa tai sisältöliiketoiminnan trendeissä tai kuluttajakäyttäytymisessä on jotain tällasta muutosta, johon me voitas iskee. Et avoimin mielin siihen neuvontatyöhön pitää lähteä.

 

Leena:  Ja siinä on se toinen sit taas, että meidän täytyy tuoda selkeemmin ja paremmin esille se, että missä se erityisosaaminen on, minne he voi ohjata näitä asiakkaita ja kenen kanssa käydä läpi näitä asioita, ei voi olettaa että jokaisella yritysneuvojalla olis tietämys itsellään, eikä ole tarvettakaan olla. Tavallaan rakentaa semmosta luovien alojen asiantuntijaverkostoa ja neuvontapalveluitten verkostoa, minne voidaan ohjata riittävän aikasessa vaiheessa.

 

Kati:      Ja kollegoita voi vetää hihasta, vaikka ei tuntiskaan välttämättä sen verkoston tekijöitä ja kysellä ympäriinsä että mistä löytyis osaamista.

 

Leena:  Just näin. Ja semmonen mihin mä törmään sit taas myöskin, luovien alojen yrittäjät jotka on ehkä käyny siellä yritysneuvonnassa, missä ei sitä luovaa osaamista oo, niin he säikähtää sitä, koska he ei tunne sitä yritysmaailmaa ja sen termistöä ja koodeja ja jotenkin niitä lainalaisuuksia, niin he ei tavallaan ymmärrä mitä heille puhutaan. Ja silloin pahin tilanne on tietysti se, että jos yritysneuvoja kokee että hän ei oo ihan omalla mukavuusalueellaan, niin hän helposti lähtee vahvistamaan sitä omaa puhettaan siitä bisnespuolelta, ja sitten toinen ei asiakkaana ymmärrä sitä bisnespuhetta, joten siinä vaan kaivetaan vaan syvempää kuilua. Jotenkin semmonen kansantajuinen puhe ja löytää semmonen yhteinen kieli, että ymmärretään toinen toisiamme, niin sehän on ihan a ja o.

 

Ja sitten tärkeä asian mun mielestä on se, että me jotenkin maltettais näitten luovien alojen yrittäjien kanssa kattoo rauhassa se alkuvaihe, ja lähtee sillai rauhallisesti liikkeelle, koska niin kun tossa sanoin, että koko tää yritysmaailma ja liiketoiminta on heille vierasta ja pelottavaakin, niin jo se semmonen harppaus freelanceriuteen tai toiminimiyrittäjyyteen voi heille olla todella iso askel. Jos me kannustetaan siihen ja mennään pienin askelin sitä kohti, niin voi olla että tavoite kehittyykin aika nopeastikin kun on päästy liikkeelle. Sitten kolmen vuoden päästä voi olla jo siinä tilanteessa että voidaan vaihtaakin siihen osakeyhtiöön ja miettiä sitten kasvua ja kansainvälistymistä. Mutta että jotenkin maltettais se alkuvaihe ja rakennettais sitä semmosta tunnustelua, minkälainen liietoiminta tästä vois olla syntymässä. Jos liian aikaisin lähdetään puskemaan kasvun ja kansainvälistymisen tavoitteita, vaikka ne meille tärkeitä tietysti yhteiskunnallisesti onkin, se saattaa ennemminkin syödä potentiaalia tai motivaatiota yrittäjyyteen.

 

Kati:      Kiitos Leena kovasti sulle tästä haastattelusta!

 

Leena:  Kiitos!